Loman jälkeen työhön palaa rento ja hoksaavainen tekijä, jolla on hymy herkässä ja into iskeä kädet saveen. Loppukesän työpäivinä tauoilla nauretaan kollegoiden kanssa, haetaan jäätelö ja läppäri laitetaan ajoissa kiinni. Ongelmiin tartutaan heti ja hoidetaan ne pois estämästä sujuvaa työskentelyä.
Kun syyskuun alussa tiimi on töissä, koulut ovat alkaneet ja rullat pyörivät kiihtyvällä vauhdilla, niin työ imaisee mukaansa. Jäädään etätyöhön arjen sujuvuutta helpottamaan, kalenteri pakkautuu tiiviiksi ja todo-lista alkaa venyä näytön kulmalla.
Miten voimme ylläpitää huokoisuutta työpäivissä ja työssäjaksamista myös arjen laukatessa? Minkälaisia ratkaisuja työpaikoilla kannattaa tehdä, että voi siirtyä ensi kesänä lomalle ilman tunnetta siitä, että ”olen todellakin loman tarpeessa”, kuten Simo Levanto herätteli meitä blogissaan miettimään?
Tutkimusten mukaan työstä palautumisessa on neljä jaksoa:
🟠 minuutteja tehtävän jälkeen tapahtuva mikropalautuminen
🟠 10 minuutin ja tunnin välillä tapahtuva mesopalautuminen
🟠 1-2 päivän jälkeen metapalautuminen ja
🟠 yli kaksi päivää työn jälkeen tapahtuva makropalautuminen.
Voimme ajatella, että kaikkia vaiheita tarvitaan, jotta palautuminen työpäivien ja -jaksojen välillä on mahdollista. Siten kaksi ensimmäistä jaksoa tekevät pohjatyön sitä seuraaville – työpäivän aikana.
Miten työpaikalla voidaan tukea mikro- ja mesopalautumista muuten kuin ohjaamalla työntekijää huolehtimaan siitä itse tai muistuttamalla taukojumpasta?
Jotta mikropalautumisia tehtävien välillä voi tapahtua, täytyy työssä havaita tehtäväkokonaisuuksia. Kokonaisuudet voivat työssä hahmottua luontevasti kuten siirtymät asiakastapaamisesta toiseen tai prosessin vaiheesta seuraavaan. Jos siirtymiä ei työtehtävän luonteesta johtuen ole, voi työpäivää pilkkoa lyhyempiin jaksoihin muilla tavoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi aikajaksot, jolloin tietyn ajan jälkeen tauottaa työtä, tai työn valmistumisasteen eteneminen.
Mesopalautumisen työpäivän aikana mahdollistaa lounastauko sekä aamu- ja iltapäivän kahvitauot. Tauottamisen positiivisia vaikutuksia vireystilaan ja jaksamiseen kannattaa tuoda työpaikalla esille. Happihyppelyyn tai muuhun liikkuvaan taukoon toistuvasti kannustaminen ja esihenkilöiden esimerkki rohkaisee työntekijöitä tauottamaan työtään. Viimeistään tässä kohtaa hybridityön arkea kannattaa ottaa kalenterimerkintä lounastauosta käyttöön!
#Työkyky
#Palautuminen
#KestäväänTyöelämään
LÄHTEET
Levanto, S. 1.8.2022. Tuliko loma tarpeeseen. Ilmarinen. Blogikirjoitukset. https://lnkd.in/gNeCVUYE
Kivimäki, M. & Strandberg, T. Loman terveysvaikutukset. Lääkärilehti. Katsausartikkeli. 18.6.2021. 24-32/2021 vsk 76.
s. 1549 – 1554. Luettavissa internetissä: https://lnkd.in/geU6ybnn